Hashtag-kevennys

Teksti on alkujaan julkaistu Lauran niemenlaura.com-blogissa, jossa käsiteltiin ja kielen ja kirjoittamisen ilmiöitä.


Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että hashtag-sanaa on alettu käyttää teksteissä aukikirjoitettuna tähän tapaan:

Hashtag innoissaan (blogitekstin otsikko)
Hashtag España (blogin nimi)

Aukikirjoitettuna hashtag ei toimi samassa tehtävässä kuin ristikkomerkillä (#) merkitty tunniste: sana ei muuta seuraavaa sanaa linkiksi eikä siten kytke sitä seuraavaa ilmausta minkään laajemman keskustelun osaksi. Mitä merkityksiä sillä halutaan tuoda tekstiin?

Varmaankin hashtag-sanan käyttö kertoo ensinnäkin siitä, että tekstin asiasisältöä halutaan painottaa; asia on ikään kuin oman hashtagin arvoinen. Asia ei myöskään koske ainoastaan kirjoittajaa vaan kyseessä on yleisempi ilmiö, jonka myös lukijat voivat tunnistaa tai johon he voivat samastua.

Toisaalta mietin, halutaanko hashtag-sanalla keventää tekstin tyyliä tai tuoda hienovaraista humoristista sävyä tekstiin. Esimerkiksi pelkkä “Innoissaan” olisi blogitekstin otsikkona paljon neutraalimpi ja siten ei ehkä yhtä huomiota herättävä kuin “Hashtag innoissaan”.

Tavallaan sana siis tuo seuraavaan sanaan tai ilmaukseen painokkuutta, mutta samalla sen käyttö (hieman paradoksaalisesti) keventää tekstin sävyä.

Puhutussa kielessä hashtag-sanan käyttö on toki yleisempää ja joskus jopa pakollista, sillä ristikkomerkki on mahdollinen ainoastaan kirjoitetuissa teksteissä. Siksi sanan sisältämät sivusävyt saattavat välittyä puheenvuoron vastaanottajalle joskus tahattomasti.

Viime lauantaina Uuden musiikin kilpailun esikatselulähetystä katsoessani huomioni kiinnitti puheenvuoro, jonka aiheena oli Saara Aallon kappale No Fear. Kappaleen yhtenä tarkoituksena on ilmeisesti ottaa kantaa vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen, ja siinä lauletaankin muun muassa “no fear, no guns”. Kommenttipuheenvuoro kuului näin:

“Näin sosiaalisen median aikakaudella on hienoa, että Saaralla on käynnissä jo oma kampanja hashtag No Fear tän biisin ympärillä.”

Hashtag-sanan käyttö kampanjan nimen edellä liittyy varmasti siihen, että halutaan painottaa sosiaalisen median roolia viestin leviämisessä. Samalla se tuntuu kuitenkin hieman vesittävän ja keventävän painokasta sanomaa turhan paljon.

Hashtag-sanalle on olemassa myös vastine aihetunniste. Monien mielestä aihetunniste tuntuu sävyltään turhan asialliselta ja jopa hyperkorrektilta, mutta ehkä sillekin voisi löytyä oma käyttökonteksti: voisiko sitä käyttää tilanteissa, joissa tekstin tai puheenvuoron sävy halutaan pitää mahdollisimman neutraalina?

Nina ja Laura

Kirkasta, kiitos!

Kirkasta, kiitos! -blogissa peräänkuulutamme puhuttelevia sisältöjä. Etsimme käytännön ratkaisuja tuloksellisempaan asiantuntijaviestintään pohtimalla mm. kielenkäytön näkökulmia ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Uskomme, että jokaisella viestillä on merkitystä mutta vain, jos ajatus on kirkas.

Tutustu kirjoittajiin.

Jätä kommentti