Taipuuko vai vääntyykö? Uskomuksia asiantuntijabloggaamisesta

Olemme käyneet eri alojen asiantuntijoiden kanssa keskustelua siitä, soveltuuko blogiteksti tutkimus- ja kehitystyön tuloksista viestimiseen. Asiantuntijat ovat joskus epäilleet, että tieteellinen tutkimus tai kehittämisraportti ei taivu blogin populäärimpään tekstilajiin: monimutkaista asiaa ei ole mahdollista yksinkertaistaa ja kansantajuistaa. Moni uskoo myös, että lyhyt blogiteksti ei anna kunniaa laajalle tieteelliselle tutkimukselle.

Miksi asiantuntijabloggaaminen kuitenkin kannattaa? Entä millaiset väärinkäsitykset voivat estää asiantuntijoita viestimästä tiiviisti ja yleistajuisesti verkossa? 

Taipuu, mutta kaikkea ei tarvitse taivuttaa

Blogiteksti on täydellinen tekstilaji suurelle yleisölle suuntautuvaan viestintään. Parhaimmillaan hyvin vähänkin asiasta ymmärtävä saa aiheen syrjästä kiinni, kun sisältö on kirjoitettu tiiviimpään ja kansantajuisempaan tyyliin.

Jos blogi kuitenkin nähdään ainoana asiantuntijaviestinnän kanavana, on jo käännytty väärälle polulle.

Haaste blogin tehokkaassa hyödyntämisessä piilee usein siinä, että sen rooli hahmotetaan liian kapeasti: se nähdään muut sisältökanavat poissulkevana vaihtoehtona. Yksinään blogiteksti ei välttämättä anna kunniaa monisyiselle tutkimukselle, mutta se ei ole sen tarkoituskaan. Pikemminkin sen tavoitteena voi olla lukijan kiinnostuksen herättäminen ja tämän johdattaminen täysimittaisen tutkimus- tai kehittämisraportin äärelle. Se voi olla myös keino osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota tutkittavasta aiheesta käydään.

Monet tutkivat organisaatiot ovat perustaneet blogeja osittain siitä syystä, että niissä vaikeatkin aiheet voidaan sanoittaa vapaammin, jolloin tutkimustieto tavoittaa laajemman yleisön ja kaukaiselta tuntuvat asiat saadaan tuotua lähemmäs ihmisten arkea. Blogitekstiä ei näissä organisaatioissa pidetä tieteellisen tekstin syrjäyttäjänä vaan täydentävänä tekstilajina.

Älä väännä väkisin

Toinen asiantuntijabloggaamiseen liittyvä uskomus on se, että kyse on vain tiivistämisestä ja oman tutkimusraportin typistämisestä lyhyemmän verkkotekstin muotoon.

Lopputulos ei kuitenkaan välttämättä palvele lukijaa, jos kirjoittaja yrittää sulloa akateemista tekstiä blogitekstin rakenteeseen ja merkkimäärään. Tekstin punainen lanka saattaa katketa, kun tutkimustuloksista pyritään puristamaan kaikki mehut sen sijaan, että niistä otettaisiin vain parhaat palat. Kirjoittajallakin saattaa nousta tuskanhiki otsalle kaikesta vääntämisestä.

Kun omaa asiaansa alkaa jalostaa blogitekstiksi, kannattaakin unohtaa merkkimäärät ja aloittaa aiheen rajauksesta ja näkökulman valinnasta: mitä blogitekstini äärelle päätyvä lukija haluaa tietää, ja mikä häntä kiinnostaa?

Mielestämme blogien suurin hyöty on siinä, että niissä voi jakaa tietoa yleistajuisesti monenlaisille lukijoille. Niiden tarkoitus ei siis ole varsinaisesti välittää erikoisalan asioita samanmielisille ja aiheen jo hyvin tunteville asiantuntijoille.

Siksi blogikirjoittamiseen kannattaa suhtautua asioiden yleistajuistamisena ja näkökulmittamisena, ei niinkään tutkivan tai raportoivan tekstin viemisenä verkkomuotoon.

Muistilista: näin saat blogitekstisi taipumaan

  • Blogiteksti ei ole ainoa asiantuntijan viestintäfoorumi. Siksi ei kannata yrittää tehdä siitä jotain, mitä se ei ole. Hyödynnä sitä sellaisena kuin se parhaimmillaan on: yleistajuisena tekstilajina.
  • Muista, että myös tieteellisille teksteille on edelleen paikkansa.
  • Lukija ei välttämättä hyödy kaikesta tiedosta, jota itse pidät tärkeänä. Älä siis väkisin yritä mahduttaa kaikkea tekstiisi.
  • Vaikean aiheen yleistajuistamisessa voi auttaa tiedon suullinen sanallistaminen: kerro tiiviisti aiheesta jollekin, joka ei tiedä siitä ennestään mitään. Mitä kertoisit, ja mitä taas jättäisit kertomatta?
  • Pilko aihe pienempiin osiin. Mitä mielenkiintoisia yksittäisiä havaintoja olet tehnyt tutkimuksestasi tai kehitystyöstäsi?
  • Hyppää lukijan saappaisiin: mitkä asiat työsi sisällöissä voisivat olla kosketuksissa viestin vastaanottajien elämään ja arkeen?

Teksti: Nina Finell ja Laura Niemi
Twitter: @ninafinell ja @niemenlaura

Nina ja Laura

Kirkasta, kiitos!

Kirkasta, kiitos! -blogissa peräänkuulutamme puhuttelevia sisältöjä. Etsimme käytännön ratkaisuja tuloksellisempaan asiantuntijaviestintään pohtimalla mm. kielenkäytön näkökulmia ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Uskomme, että jokaisella viestillä on merkitystä mutta vain, jos ajatus on kirkas.

Tutustu kirjoittajiin.

Jätä kommentti