Tiivistä, beibi, tiivistä!

Väitän, että yksi nykypäivän kirjoittajan päivänpolttavimmista haasteista on tiivistäminen: miten kirjoittaa napakasti mutta asiantuntevasti, ja miten saisi sanottavansa mahtumaan rajattuihin merkkimääriin?

Tekstin pituus mietityttää, oli kanava mikä tahansa. Painetuissa medioissa on tarkat merkkirajat, mutta verkossakaan ei ole suotavaa laverrella, sillä pitkä teksti saattaa uuvuttaa kärsimättömämmän lukijan.

Lyhyttä vai selkeää?

Kun olen käsitellyt kirjoittamis- ja viestintäkoulutuksissani tiivistämistä, olen aluksi kysellyt osallistujilta, mitä tiivistäminen heidän mielestään on.

Suurin osa ajattelee, että tiivistäminen on tekstin lyhentämistä.

Tavallaan se onkin kirjainten ja merkkien karsimista. Mekaaninen karsiminen ei välttämättä kuitenkaan johda parhaaseen lopputulokseen, koska punainen lanka saattaa kadota ja olennaisia asioita pudota pois.

Tiivistäminen kannattaakin nähdä ennen kaikkea ajatusten kirkastamisena: Mitä oikeastaan haluan sanoa, ja kenelle? Mikä on tekstini pääpointti, ja onko niitä yksi vai useampia? Mille yleisölle kirjoitan, ja millaista tekstiä yleisöni odottaa lukevansa kanavassa, johon kirjoitan?

Kun nämä asiat selkiyttää itselleen jo ennen kirjoittamista, tekstin pituus pysyy hyvin aisoissa.

Älä hylkää karsimaasi – kirjoita uusi teksti

Jos kirjoitus kaikesta huolimatta venähtää liian pitkäksi, tekstiä on helpompaa muokata viimeistelyvaiheessa: kun päätavoitteet ovat selvillä, sivuhuomioita ja muita päätavoitteen kannalta vähemmän olennaisia asioita uskaltaa jättää rohkeammin pois.

Sivuhuomioita ei tarvitse myöskään kokonaan hylätä, vaan ne voi siirtää tuleviin teksteihin ja rakentaa kirjoituksistaan sarjan. Aihettaan ei siis tarvitse käsitellä kapeasti tiivistämisen kustannuksella, vaan ajatuksensa voi jakaa useampaan tekstiin, jotka malttamattomampikin lukija jaksaa lukea loppuun.

Kirjoitan tiivistämisestä vielä lisää syksyn aikana: käsittelen sitä, missä vaiheessa kirjoittamisprosessia kannattaa tiivistää, ja pohdin, miten ne viimeisetkin ylimääräiset merkit saa karsittua pois näppärästi.

Luovaa kirjoittamissyksyä kaikille!

Teksti: Laura Niemi
Twitter: @niemenlaura

Nina ja Laura

Kirkasta, kiitos!

Kirkasta, kiitos! -blogissa peräänkuulutamme puhuttelevia sisältöjä. Etsimme käytännön ratkaisuja tuloksellisempaan asiantuntijaviestintään pohtimalla mm. kielenkäytön näkökulmia ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Uskomme, että jokaisella viestillä on merkitystä mutta vain, jos ajatus on kirkas.

Tutustu kirjoittajiin.

Jätä kommentti